Olen 25-vuotias etelä-savolainen puolitoistametrinen viittomakielen tulkki. Rakastan matkustamista, uusia kulttuureja ja jännittäviä tilanteita, elän aika lailla hetkessä enkä pelkää tulevaa. Suomessa minulla on paljon ihania ihmisiä jakamassa arkeani, olen onnistunut solmimaan paljon ystävyyssuhteita ympärilleni ja perheeni on lähellä sydäntäni. Työni viittomakielentulkkina on vallan mahtava, parempia asiakkaita tai kollegoita ei voisi toivoa.
Olen hyvin tyytyväinen elämääni kaikin puolin ja koen onnenhetkiä päivittäin. Arkeni on kiireistä, teen kahta työtä ja harrastan paljon, tanssin salsaa ja bachataa, opiskelen espanjaa, treenaan capoeiraa, käyn punttisalilla, leivon ja kokkaan, luen, lenkkeilen, teen käsitöitä, soitan kitaraa, uin ja kehittelen mitä erilaisimpia projekteja aikani kuluksi. Sisälläni asuu pieni adrenaliininarkomaani, joka on ajanut minut muun muassa laskuvarjokurssille hyppimään repun kera lentokoneesta, tiputtautumaan nosturista benji-köyden varassa niin etu- kuin takaperinkin, juomaan ayawaskaa keskellä Amazonia sademetsää, kokeilemaan pellehyppyjä mereen Galapagossaarilla laivan katolta, kaatumaan Etelä-Amerikassa sillalta kohti 180 metriä alapuolellani virtaavaa jokea jne jne.
Kaiken tämän keskellä olen pohtinut paljon elämäntarkoitusta ja lukenut sitä käsittelevää kirjallisuutta. Mitä kovemmin tarkoitusta elämälleni yritän selvittää, sitä kauemmaksi vastauksesta ajaudun ja tuntuu, että tarvitsen elämääni suuren muutoksen. Olen jo kauan haaveillut jättäväni kaiken ja lähteväni Suomesta, nyt viimein olen pelkän menolipun onnellinen omistaja. Neljännesvuosisata kylmässä Pohjolassa riittänee yhdelle ihmiselolle.
Pidän paljon kirjoittamisesta ja puran silloin tällöin ajatuksiani sanoituksiksi, ehkäpä joku kaunis päivä vielä kitarani kanssa niitä laulelen:
"Elämäntarkoitus"
Koe maailma itselles eläen, on myöhemmin aikaa synnyttää -isä neuvoo uutta viinipullon korkkia vetäen. Äiti vinkkaa kohta loppuvan ajan hedelmällisyyden, olis aika etsiä geenit miehen, joka on valmis kohtaamaan ilot isyyden.
-Ympärilläni maailma valtava, onko aina vain yksi unelmista valittava? Kuuntelen, kuljen ja kiljun enkä koskaan katoa, ehtoolla toivottavasti ilolla muistelen elämäni runsasta satoa-
Elämä on pelkkää selviytymistä, tee työsi, pysy terveenä ja välttele eksymistä -kuittaa katkera naapuri. On kollega toista mieltä: elämällä ei ole tarkoitusta vaikka puhuisimme mitä kieltä, on se ihmisen keksimää valhetta vain.
-Ympärilläni maailma valtava, onko aina vain yksi unelmista valittava? Kuuntelen, kuljen ja kiljun enkä koskaan katoa, ehtoolla toivottavasti ilolla muistelen elämäni runsasta satoa-
Elämä on nyt ja tässä, tulevaisuuden kuuluukin olla vielä hämärässä, on mielipide hyvän ystäväin. Sisko käskee toista ihmistä rakastaa, sillä jos ei koskaan anna sydäntään kenenkään anastaa, on turha onnellisuutta yrittää kalastaa.
-Ympärilläni maailma valtava, onko aina vain yksi unelmista valittava? Kuuntelen, kuljen ja kiljun enkä koskaan katoa, ehtoolla toivottavasti ilolla muistelen elämäni runsasta satoa-
27.1.2013. Emmi
