Projektit Ometepe-saarella ja vapaaehtoistyöt viidakossa saatiin onnellisesti päätökseen viime vuonna. Tätä nykyä saaren kahvila rullaa ja tuo toimeentuloa köyhälle nicaragualaisperheelle. Ecuadorissa Amazonia-viidakossa Suomen Vapaakirkon ja Ulkoministeriön kehitysyhteistyöhanke on päättynyt ja viidakkokoulujen erityisopettajat jatkavat opetusta hankkeesta saamiensa oppien ja työvälineiden avulla. Minä lensin Ecuadorista Ometepelle jälleen kevättalvella 2014 ja sieltä pohjolaan myöhemmin samaisena vuotena.
Ennen maailmalle lähtöäni keväällä 2013 totesin lähipiirille, että tulen takaisin Suomeen joko hammaslääkäriin tai synnyttämään ja jos tulen, tuon mukanani köyhän latinomiehen. Yritän olla aina sanojeni mittainen nainen mutta hammaslääkärissä kävin kyllä jo Ecuadorissa ;)
Elämälleni olen löytänyt nyt montakin tarkoitusta ja niistä ihmeellisin nukkuu nyt makuuhuoneessa potien vauvarokkoa. Arki, vaatekoko ja ajatusmaailma on heittänyt kärrynpyörää ja nuppi on täynnä uusia ideoita!
Ulkoilkaa ystävät hyvät, luonto on nyt kauneimmillaan eivätkä itikat vielä tee seuraa!
-Emmi Lemmetty-Garcia
Pieksämäki
:)
VastaaPoistaIhanaa! Onnea, onnea, onnea!!
VastaaPoistaNiin se elämä vaan vie... Mun ei koskaan pitänyt muuttaa tänne, ja täällä sitä nyt ollaan ja vielä onnellisesti naimisissa! :D Mutta köyhä latinomies on myös samalla maailman rikkain, kun sillä on sinut ja pikku-I. :)<3
VastaaPoista-Sonja-
Haleja ja terkkuja täältä Ecuadoristakin! Kauheasti on ikävä ja olis niin kiva nähdä. Varsinkin vauva ja se lattarimies näin ekaa kertaa. Toivotaan että päästään joskus Suomessa käymään tai te täällä Ecuadorissa. Haleja!
VastaaPoistaSonja, olen oppinut ettei ikinä pitäisi sanoa ei ikinä! :) Koska ikinä ei tiedä mitä tuulet tuovat tullessaan ja vievät mennessään.
VastaaPoistaJoanna olisi mahtavaa nähdä! Toivon, että polkumme vielä joku kaunis päivä kohtaavat jossain päin tätä pientä palloa ja pääset tutustumaan pikku-neitiin ja tämän isään, haleja sinnekkin!
Kiitos:)
VastaaPoista